torstai 17. elokuuta 2017

Elokuun hämyt

Illan tullen valot syttyvät, jos kennot ovat päivällä lataantuneet. Vielä aamullakin osassa lyhtyjä valot hohtavat, kun vielä on pimeää.
Terassin lyhdyt ovat vaappuneet kesän tuulissa tyhjillään, mutta niin ei ole tarkoitettu, vaan kyllähän valolla on aina tunnelma luotu ja niin näihinkin ostettiin kynttilöitä turvallisempi vaihtoehto.
Valokennovalaisimet ovat huolettomia ja näissä kun ei ole mitenkään kirkas tuo lamppu, vaan se antaa juurikin suuntaa, niin ei olla valoinemme kirkkaudessa.
Puutarhan lyhtyihin laitettiin myös valot. Miäs sanoi, ettei ne sieltä puskista mihinkään näy. 
Mistä puskista??!!
Kukkiahan siellä on. Ne nyt vaan on hieman suuremmiksi venyneet, reilusti yli kahteen metriin, mutta ei ne sentään puskia ole.
Tästä päivityksestä saa käsityksen mistä lyhdyistä on kyse.
Kivasti pilkahtelevat jaloritarinkannusten takaa =D

tiistai 15. elokuuta 2017

Back to school

 Mihin meni se kesä jota ei tullutkaan? Missä loma, jota hektisen kevään jälkeen kroppa suorastaan huusi?
Miten jaksaa herätä pimeisiin aamuihin, kun aurinko ei suonut valoaan? 
Miksi, miten, kuinka?
 Opinnot jatkuvat tänään tuoden mukanaan uudet haasteet ja aikataulun. Itsensä kurittamisen ja sopeutumisen jatkuvaan muutokseen. 
Odotan innolla, mutta keväästä selviydyttyäni minun täytyy jakaa voimavarani ja työni huomioiden enemmän itseäni.
 Kodin huoltotoimet, ikkunoiden pesut ja siivot on aloitettu. Nurkka ja pöytä kerrallaan käyn taas kaikki lävitse ja huomaan innostuvani aina vaan uudestaan.
 Vaeltaville kirjoille uusi laatikko ja
 lehdille pyörillä varustettu yksiö. Tyhjät valokuvakehykset kirpparilta.
 

maanantai 14. elokuuta 2017

Kesän teatterit

 Tätä kesää voisi sanoa kulttuurikesäksi! Niin paljon olemme kiertäneet ja katsoneet kaikkea Suomen suvessa.
Kesäteattereissa on ollut hyvä tarjonta, ihan tässä lähiseudullakin.
 Heinäkuu 8. Pyynikin kesäteatteri, Niskavuoren nuori emäntä.
 Piknikillä Pyynikin rannassa ennen näytöksen alkua.
Esitys oli vaikuttava, hyvät roolitukset ja musiikki minun makuuni.
Mukaeltu, mutta ei kopioitu alkuperäisestä. Tästä iso plussa!

 16.7. Nokia, Kulkurinvalssi.
Puoliaikaan mennessä olin aivan tylsistynyt, mutta toisen puolikkaan olisin halunnut nähdä uudestaan!
Musiikkiesitykset, viulu ja haitari kulkivat esiintyjien mukana.
Laskin, että näytöksessä oli yli 30 esiintyjää. Huh!

3.8. Lempäälän kesäteatteri, Tukkijoella.
Tuttuakin tutumpi esitys, joka oli kauden viimeinen. 
Järvimaisema, laulut, musiikki ja mukavaa iloittelua. Heikki Tolarille iso peukku. Ja Jepulle heipat vielä tätäkin kautta!
Näytelmään sopiva maisema, tai maisemaan sopiva näytelmä.

Hämeenkyrö 8.8. Viimeinen laulu. 
Nämä elämänkerralliset saavat minut aina kyynelehtimään, vaikka en Irwinin kappaleista pidäkkään. 
Tarina kulki musiikin siivin.
En koskaan nähnyt kyseistä taiteilijaa, vaikka samassa pitäjässä ehdimme asumaan 7- vuotta.
Upea Heiskan ympäristö.

10.8. Tampere tapahtumien yö, Sudenmorsian kinoesitys, tallenne vuodelta 2012.
Teatterin pihalle, sisääntuloväylälle oli aseteltu penkkejä riviin ja mehän sitten siinä etupenkissä niskat jäykkinä katselimme pari tuntisen esityksen yhdellä väliajalla loppuun.
Ilta ennätti jo pimentyä ja näimme sen valtavan ihmismassan valuvan Robbie Williamsin konsertista pois.
Tapahtumiin osallistui valtavasti väkeä. Ennen teatterille menoa kävimme ensimmäisen kerran Aleksanterin kirkossa, Hämeenpuiston laidassa.


Ehkäpä tulemme kuuntelemaan näihin puitteisiin joulun alla lauluja.
  Kirkkopuistossa on Väinö Richard Rautalinin vuonna 1937 valmistunut, tanssivia poikia kuvaava Kevät-patsas.

lauantai 12. elokuuta 2017

Torso

Välillä voisi pistäytyä katsomaan pirtille, että mitäs täällä tehdään. Hiljaiseloa, lepoa ja pientä ajanvietettä, vähäseltään tavaroiden ja esineiden siirtelyä uuden torson myötä.
Löysin Torista "lähituotteen", joka oli helposti noudettavissa ilman postitteluja. Hiukan aiemmassa elämässään kolhuja saanut torso korjattiin kroppaosasta, jotta jalka saatiin asetettua kunnolla paikoilleen.
Itse jalan tumman pinnan maalaamista suunnittelin hetken aikaa, mutta jätin asian ajatuksen tasolle.
Sitten vain sovittelemaan mihin se torso asettuisi.
Onhan se!
 Eipä aikaakaan, kun päivät lyhenevät ja ilmassa tuoksuu syksy!!
Asettelin kynttilät kirpparilta ostamaani pieneen hyllyyn, jossa on kolme koria. Hylly sopi mukavasti vanhaan oveen.
 Vaaleanpunaiset varjostimet Ikeasta.
 Kuistilta toin sisälle jalallisen kynttilälyhdyn.
 Ja torson asettelin näiden kaikkien kanssa samaan nurkkaan.
 Taannoiselta Turun reissulla löysin kirpparilta torsolle vanhan pitsitopin, pitsikauluksen, joka on vyötäisillä, hatun ja kukkarintaneulan, jonka asettelin hattuun.
Hame, tai hameet ovat minun.
 Päällimmäinen hame on ollut siniharmaa, mutta ajansaatossa haalistunut.
Alushameena on valkoinen, leveällä pitsillä koristeltu puuvillaihanuus.
 Kangaskukka hatun somisteena.
 Löysin myös yhden suuren mustan vanhan kapsäkin, mutta siirsin sen toisaalle suuren kokonsa tähden.
 Kynttilän palaessa iltahämyssä, näkyy lasilla oleva lehtikuvio kauniisti.