sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Lähtevät ja tulevat



















Äiti, neulo mulle pinkki pipa!
Ja äitihän neuloo. Pipasta ei tehty ihan kokonaan pinkkiä, siitä hiukan neuvoteltiin.
Resoorin ja tupsun verran sävytettiin, muutoin pipa on mustaa Woolia. Lanka loppui harmillisesti kesken, eikä sitä meinannut löytyä lisää kaupoistakaan. Lopulta miäs hokas yhden kerän pilkahtavan ale lankojen välissä ja se yksi kerä pelasti työn tarpeettoman purkamisen.
Nyt pipassa pitää olla pituutta, sitä olisi voinut olla hiukan enemmänkin, mutta epäilin päässä pysyvyyttä, kun tupsukin painaa jonkin verran.Mistä ihmeestä tämä poikien pinkkikausi on alkanut?!
Mutta, jos itseluottamus on hyvä, niin vaikka koko toppapuku pinkkiä!













Äiti, tee mulla lippispipa. Ja äitihän tekee.
Äiti tekee ja isä ihmettelee, kuinka monta pipaa yksi lapsi tarvii. Monta!
Viikon jokaiselle päivälle ainakin yhden ja iltamenoihin oman, hmmm?
Miltä näyttäkään pojan oma kori, ihan siinä ulko - oven vieressä, mistä kaikki kulkevat?
Kamalalta. Välillä siinä on toppatakkikin. Onneksi saappaat, ainakin oma väki, tajuaa laittaa naulakon alle. Ei kukaan kompuroi pimeässä kulkiessaan.

Lippiksen tein virkaten, Novitan Luxus Alpakka 2- kertaisena.
Lippaan laitoin kaitaleen äänieristesolumuovia. Eriste ei tässä tarkoituksessa ole merkityksellinen, mutta solumuovi antaa lipalle tarvittavan napakkuuden.
Ensin virkkasin pienen muotoillun " taskun ", pujotin muovin sinne ja virkkasin lipan pipaan kiinni.


















Muutoin yksivärisessä työssä ei olekkaan mitään jippoa, heijastinnauha on hyvä lisä pimeässä liikuttaessa.

Kiitos teille kaikille kommentoijille, se on kiva lisä näitä kirjoituksia lukiessani jälkeenpäinkin aina vain uudestaan ja uudestaan. Tiedän, teitä kävijöitä on paljon.

13 kommenttia:

Vuokko kirjoitti...

Söpöjö pipoja molemmat. Millonkahan meidän poijat vaihtaa pinkkiin? Nyt on karvareuhkat IN, sellaset vanhan kunnon pappareuhkat :)

Mammutti kirjoitti...

HYvännäköiset pipat! Samanlaisia pipovuoria meilläkin on ja silti ei meinaa löytyä kelpaavaa pipoa....
HYvää viikonalkua!

Unknown kirjoitti...

Kivat pipat. Ensimmäinen pinkki pyyntö kuului meillä jo vuosia sitten =) Enhän mä millään ensin uskonut että poika on tosissaan.

pirle kirjoitti...

Olet nopsa ja ehtiväinen opiskelija-äiti! Persoonalliset pääkappaleet :)

Omppumato kirjoitti...

Kivoja pipoja molemmat. Pinkki tuntuu olevan poikien suosikki 4. luokalta lähtien.

tia kirjoitti...

Kyllähän sitä nyt pipoja pitää olla useampikin eri värisiä, meillä poika tykkää kirkkaan punaisesta, takkeja on useampikin ja kokoa 191 cm ;-)

Matleena kirjoitti...

Minäkin olin hämmästynyt, kun ystävättäreni kysyi, ehtisinkö kutoa hänen ya-ikäiselle pojalleen pinkki-mustaraidallisen pipon. Sellaisen korkean, joka sojottaa pystyssä. Ehdinhän minä ja mieleinen kuului olleen, vaikka oli aika räväkkää se pinkki. :) Silloin elettiin syksyä 2008, vieläkö mahtanee olla käytössä.

Äipän touhut kirjoitti...

Kivat pipat. On hienoa,että pojatkin tykkäävät pinkistä. Hyvä idea tuo heijastinauha tuossa harmaassa lippiksessä.

Nina kirjoitti...

Olet sinä mukava äiti, kun toteutat pojan toiveita.
Molemmat pipat ovat hienot!

Anonyymi kirjoitti...

Aika hattumaakari olet, mutta pääasia on ,että poika on tyytyväinen. äiti

Helmis kirjoitti...

Tyylikkäät pipot!
Hauska ilmiö tosiaan tuo pinkki kausi - se näyttää pilkistelevän viimeistään tuossa 12v:n tienoilla :). Ehdottomasti meidänkin hra 12v:lle piti ostaa pinkit urheilusukat, kun niitä oli tarjolla. Viime talvena kaveri jo omi multa yhden pinkin pipon.
Väriä elämään, se on hauskaa :).

Kati kirjoitti...

Kivoja pipoja! Sinä se ehdit ja jaksat neuloa ja touhuta koulusta huolimatta. Meillä alkoi heti sellainen tahti opiskeluissa, että vapaa-aika menee kiitettävästi tehtävien parissa. =)

TeSa kirjoitti...

Kiitos. Pinkki pipat on ihan kivoja ja niiden suosio tuntuu olevan suuri ;)