lauantai 13. maaliskuuta 2010

Keimaileva kukko

















Ei ihan istumiseksi mennyt tämäkään päivä, vaikka aamusta tuntui että mikään ei huvita. Paitsi peiton virkkaaminen.

Aurinko lämmittää sisälle saakka ja mikä sitä on katsellessa runsasta valon määrää puhtaiden ikkunoiden läpi, kun miäs pesi eilen ne kaikki. Taitaa ottaa voimille paikalla olo.Yhtenä päivänä hyvä, toisena huono. Miähen jalan tikit avattiin tänään ja leikkauskohdasta poistettiin paljon hyytynyttä verta. Huomenna voi olla taas jotain muuta.
Upotimme tytsin kanssa kätemme multapussiin ja teimme muutaman istutuksen. Suurimmat mullanvaihdot teen vasta kesällä pihalla, mutta nyt laitoimme ihan vain pakolliset kasvit parempiin multiin.
Samalla tein uuden asetelman jouluisen tilalle. Muistatko tämän?
Plantagen, tuo ihana poikkeama työmatkallani, käännättää autonrattia monesti kohti vihreyttä.
Ihan joka kerta ei ole pakko pakko saada korintäytettä, mutta kyllä sieltä aina jokunen purkki mukaan pukkaa.


















Pienen pienet taimet ovat ihastuttavia, mutta voih kuinka hankalia isompien kasvien joukosta niitä onkaan muistaa kastella.
Siksipä ne saivat ihan oman pienen kasvupaikan tästä pitsisestä kasvihuoneesta, jonka voi hyödyntään niin monin eri tavoin.Riikinkukko kyllä vie kauneudellaan ja värikkyydellään suurimman huomion koko trooppisesta viidakosta.
Tämän kauniin yksilön ostin ennen joulua Stockmannin joulukoristevalikoimasta. Pitää vain olla kaikki aistit avoinna, kun näkee jotain hauskaa.
Riikinkukko tuo varmasti monelle muistoja Korkeasaaren kierrokseltaan. Ainakin meille, kun vanhin poika meni joskus viisastelemaan yhdelle pitkäpyrstölle ;)

Jouluisen asetelman oksa jäi lyhennettynä riikikukon kiipeilyoksaksi. Kukon vatsassa on klipsi, joka irtosi jatkuvasti vähäisestäkin kosketuksesta. Mutta, miäs siihen ruuttasi jotain tököttiä, niin johan alkoi kukko pysymään pystyssä.














Haimme kasvihuoneelta, siitä maahan lysähtäneeltä, muutaman isomman ruukun ja istutimme pienet taimet hiukan väljempään. Vesilautasiksi ei kelvannut mikään muu kuin hiotut lasimaljat.
Tyyli pitää säilyttää, vaikkei se näy.
Kasvihuoneen pohja peitettiin Kekkilän valkoisilla, sileäksi hiotuilla kivillä, pysyy kosteus kasveilla ja on luonnon tuntua.Pienet ledivalot jätettiin vieläkin paikoilleen, kasvivaloiksi tuikkimaan.
















Sain kuluneella viikolla tämän tunnustuksen Pamilta, kiitos sinulle. Olen otettu.
Olen miettinyt kenelle tämä haluan antaa eteenpäin, kolmelle se pitäisi jakaa, mutta päädyn nyt vain yhteen ja se on...
...Olen kotona - blogin Olivieno. Ole hyvä. Kiertelemme ja kaartelemme samoilla kirppareilla, koskaan kuitenkaan toisiimme törmäämättä.

8 kommenttia:

eila kirjoitti...

Voi miten hieno asetelma!!!
Tänään just puhuin miehelle, että joskus ostan vielä (ulkomailta?) sellaisen lintuhäkin, mihin laitan sitten kukkasia. Niin, saapihan sitä haaveilla:)

pirle kirjoitti...

Sinulla sitä on monenlaisia maailmoja, voit siirtyä tunnelmasta toiseen ihan kotioloissa :) Kiehtovaa!

paivis kirjoitti...

Nappaa hihasta, jos näet sunnuntaina. Järjestäjillä on turkoosit kaulukset. Pyörin vähän siellä ja täällä:) Toivottavasti tavataan.

Susu kirjoitti...

Voi miten kaunis kasvihuone. Kauniita kuvia muutkin.
Mulla ei ole yhtään viherpeukaloa enkä ole varmaan koskaan vaihtanut multia yhteenkään kasviin. Jotenkin ne vaan kituuttaa hengissä. Taitavat olla masokisteja...

TeSa kirjoitti...

Kiitos teille.
Kyllä ne taimet aina vähän hoitoa tarvii, muutoin ne räytyy.
Kotimaastakin saa tosi hienoja lintuhäkkejä, itsellänikin on monta.
Tarviskohan ne joskus kuvata kaikki?

Sartsa kirjoitti...

Kaikkialla blogeissa alkaa jo viherpeukalot heräilemään. Isoja ja pieniä suunnitelmia on tekeillä. Jaksankohan miä panostaa siihenkään, vaikka se ois kyl kivaa. Kaikki on menny vähä sinnepäin kuluneen vuoden aikana. Éikä noi pihahommat oo muutenkaan jaksanu kiinnostaa, kun hetkellisesti. Terassille aion jotain kesäkukkia laitella. Pitäis varmaan käydä kaivamassa ne pasuunat kellarista esiin, ellei ne oo jo kuollu...
Minullakin on noita häkkejä, kun tykkään niistä tosi paljon. En oo vaan keksiny niihin mitään muuta, kun ihan perusamppelikukan. Tuommonen näyttää kyl tosi tyylikkäältä.

TeSa kirjoitti...

Kiitos sinulle.
Jokainen tekee oman puutarhansa voimiensa ja intonsa mukaan.
Mutta aina pieni kasvi piristää päivää.

Olivieno kirjoitti...

Kiitos ja kumarrus! Olen vähän huonosti jaksanut vastailla kommentteihin, siksi vasta nyt käyn pokkaamassa tunnustuksen.

Ihania löytöjä olet taas tehnyt, ja kyllä me joskus varmasti törmätään...