torstai 30. kesäkuuta 2011

Pionien aika

















Pionien kukinta on puutarhakesäni kohokohta. Silloin kiertelen eniten katselemassa kukkasiani joista todella pidän.Kukkamaani sijoittuvat talon ympärille, samoin pionit.
Niitä löytyy lähes joka kukkapenkistä. Useampia.


















Pionien pääkukinta - aika ajoittuu yleensä heinäkuun puolelle, mutta aiemmat helteiset ilmat jouduttivat kukinnan kesäkuun loppuun.
Keväisin nämä taimet ovat ainoita, joita suojataan hallaharsoin kylmiltä öiltä, mutta sitä ei tarvinnut tänä vuonna tehdä.

















Sen sijaan sateelta teimme suojaukset suurilla muovisaaveilla juhannuksen alla luvatulle myrskyisälle päivälle, kun osa suurista kukinnoista olisi mennyt rikki sadevesien mukana.
Muutama vuosi sitten, aikaisin sunnuntaiaamuna ovikello soi. Naapurin isäntä oli ovella ja kainosti kysyi saada valokuvata osan pioneistani. Annoin luvan kuvaamiselle, kun hän halusi ilahduttaa vanhainkodilla asuvaa äitiään kesäisillä kukkakuvilla.
















Olemme saanut ihailla pionien kukintaa lähes koko kesän, kun aikaisimmat kukkijat aukeavat jo alkukesästä.
















Taimia minulla on useita, joka vuosi olen ostanut 1 - 2. Aina en edes muista mihin minäkin vuonna taimet on istutettu, lähinnä sitä istutuksen jälkeistä kastelua aina mietin. Mutta kaikki ovat hyvin omin voimin lähteneet kasvuun.Jos taimessa ei kesän aikana ole nupun alkua, käyn hiukan ottamassa juurelta multaa pois.

















Samoin olen huoletta siirrellyt taimia uusiin kasvupaikkoihin, jolleivat ole viihtyneet omilla kasvupaikoillaan. Tosin parhaimmat kukinnot ja suuren ilon saa, kun malttaa antaa taimen kasvaa omalla paikallaan vuosikaudet.
















Olen aika suurpiirteinen puutarhuri. Pionien juurella saattaa kasvaa kaikenlaista kukkijaa, helposti leviäviä lajeja en yritä kitkeä, enkä estää leviämästä.
Tähän on saanut pionitkin tottua. Eikä pioni ole kukinnan loputtu mitenkään kaunis näky, on hyvä että siinä on sitten silmälle jotain iloa kukinnankin jälkeen.













Näin meillä eilen, kun auringonvaloa oli ihan liikaa. Kamerani ei saa tallennettua näitä syvänpunaisia kukintoja oikean sävyisinä.



Ah, mikä ihanuuksien kukkameri!

9 kommenttia:

Sirkka kirjoitti...

Kyllä ova pionisi kauniita! Niitä on niin paljonkin, että helposti niistä tulee kukkameri!

Anonyymi kirjoitti...

Melkein olisi kuin Hatanpään arporetumissa. äiti

Villanne kirjoitti...

Upea kukkakuvasarja!

Matleena kirjoitti...

Upeaa! :) Minusta pionit ovat pihan kuningattaria. Menevät ruusuistakin edelle että viuhahtaa, vaikka leikkokukkina pidän ruusuista ehkä eniten. Meillä on ensimmäiset pionin nuput avautumassa, eiköhän huomenna ole jo auki.

paivis kirjoitti...

Mielettömiä pioneja. Mulla ei niiden kanssa kärsivällisyys riittäisi, eivätkä ne minun metsätontillani selviytyisikään.

Ingi kirjoitti...

Pioneissa on kaikki kaunista - upeat kukat, värit ja tuoksut.

TeSa kirjoitti...

Tämän aamun kova vesisade hiukan rankaisi kukintoja.

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Ihania!
Olen haaveillut ruusutarhasta, mutta ikäväkseni todennut, ettei tässä savipihassa ruusut viihdy. Olenkin päättänyt erikoistua pioneihin, Shirley Templen seuraksi istutin tänä suvena Primevereä - esimerkkisi mukaisesti taidan joka kesä löytää jotain uutta (voi olla hankalaa, jos aion pysyttäytyä vain valkoisessa...). Tosin vasta 1 Primevere pilkistää mullasta, pitänee mennä kuopsuttelemaan vähän multaa pois niiden kahden muun päältä...

Vuokko kirjoitti...

Mahtavat pionipenkit. Kannattaa nuita ihastellakkin oikeen sydämensä täydeltä.
Halaus sinulle. <3