torstai 28. helmikuuta 2013

Jokin ei täsmää

Kuvan reunapalmikko on pieni ja pyöreä, oma neuleeni vain venyy ja venyy. Lukihäiriökö, kun neuleohje oli alusta lähtien ihan hepreaa minulle? Ei, kyllä minä olen lukenut ohjeen alusta loppuun, niin kuin aina pitäisi tehdä. 
Illalla en vielä arvannut alkaa purkamaan tekelettäni, aamu on iltaa viisaampi.
 Purkuun vaan. Kerän verran purkasin, että sain aloittaa uuden kappaleen suoraan neulotusta kappaleesta.
 
Samalla kertaa vaihdoin työhön 0, 5 mm suuremmat puikotkin.
 
 Ja taas jatkuu.
  Tällä kertaa sain tunnustuksen NeuleNirvana - blogista.

Kaunis kiitos!


Tunnustuksen säännöt ovat:
Minun pitää kertoa itsestäni kahdeksan paljastavaa asiaa ja jakaa tunnustus
eteenpäin kahdeksalle  blogin pitäjälle, joille kerron asiasta ja heidän tulee
kopioida tuo kuvasymboli.


1. Ahersin eilen lasitöitä, neuletta ja lampunvarjostinta. Mitään en saanut vielä valmiiksi.

2.Olen taas kasannut itselleni töitä jonoksi asti.

 3. Vaikka olen ihan jumissa.

4. Enkä lähtenyt kävelylle, ihan liian kaunis ilma ulkoilla.

5. Tänäänkään en ennätä ulkoilemaan, mutta illalla pääsen uimaan.

6.  Vaikka suunnittelen joka päivä lukevani jotain, en eilenkään lukenut mitään. Selasin vain mainospostin.

7. Istuin illalla netissä etsimässä uusia ideoita. Mihin? En tiedä.

8. Siirryn aamupalaosastolle.


Annan tämän tunnuksen

Sartsalle ja Armille

2 kommenttia:

Sartsa kirjoitti...

Sartsa kiittää!
Palmikko näyttää hyvältä, kun ei oo nähny ohjetta. Pitkä kuviohan mallikuvassakin on.
Toi edellinen juttu tuppas hymyilyttämään. Ei sen puoleen, etteikö lopputulos ois ollu hyvä, vaan mietin sitä, mihin kaikkeen lasten takia joutuu/haluaa suostua. Sitte mietin sitä, mihin kaikkeen omat vanhempani on joutuneet suostumaan minun takiani. :) Ite en kaikkia "joutumisia" oo ees varmaan tajunnu. :D Toisaalta lapsetkin joutuu ihmeellisiin tilanteisiin vanhempiensa takia.

TeSa kirjoitti...

Juuri näin. Toinen on niin helposti puhuttavissa mukaan. Muka pakko, kun kukaan muu ei suostu...