maanantai 28. lokakuuta 2013

Tuplat

 Taakse jäi kiakollinen ja työllinen tupla viikonloppu. Olin sekä lauantain, että sunnuntain töissä, jonka jälkeen siirryinkin sujuvasti mukaan kiakolliseen hurmaan.
No, sujuvasti ja sujuvasti. Jälkimmäiseen peliin Alavudelle, nukuin lähes koko matkan. Liekö syynä nihkiö, tuo ohiajettu opiskeluaikainen Kihniö tauti, kun väsytti niin peijakkaasti?
Matkalla heräsin huomaten, että olen ollut ihanan aarreaitan läheisyydessä reilun vuoden tuntematta minkäänlaista vetoa paikkaa kohtaa. Miten ihmeessä olen voinut missata tämän, eikä matkaakaan ollut kuin 30 km? Pahus!
Joskus sitä vaan ei tajuu. Kässymessuilla teen aina kierrosen heidänkin osastolleen, enkä yleensä lähde tyhjin käsin kotiin.
Messuja odotellessa.
Mutta kiakkoon. Oli nuorimmaisen pelivuoro verkon vartijana ja onhan silloin pelissä ihan toisenlainen fiilis. Käymme kyllä seuraamassa pelejä myös muidenkin maalivahtien pelatessa, mutta emme näin pitkillä matkoilla.
Yhteiseen linja-autoon ei pääse vanhemmat mukaan, kiitos aiemman joukkueen opettavaisten äitien, kun eivät ole osanneet pitää suutansa kiinni.
Matkaamme siten miähen kanssa kahden, eikä tälläkään pelireissulla ollut muiden poikien vanhempia katsomossa kuin me.
Matkaneulomuksiin, kuten en muihinkaan neulomuksiin ole pystynyt panostamaan pitkiin aikoihin, mutta pienen sukan sain tehtyä kotimatkalla valmiiksi.
Kiitos teille kaikille, jotka sanoillanne olette minua ilahduttaneet. Harvoin päivittyvä blogini on ollut mielessäni jälleen kerran. Josko lopettaisin vallan, kun ei vaan ennätä panostamaan asiaan. Hyvää uutta viikkoa teille, 

lauantai 26. lokakuuta 2013

Aplodit

Tämän syksyn teatteri-illat on aloitettu jo hyvissä ajoin Tampereen Teatterissa katsomalla ensinnä Hiljaiset sillat  Ihastuin jälleen kerran Teija Auvisen työskentelyyn. 
Viime jouluksi saamamme teatterilahjakortista jäi vielä muutama roponen jäljelle, jotka laitoimme musikaaliin Prinsessa.
Perjantai-iltana kävimme jo toistamiseen viihtymässä, tällä kertaa suuren näyttämön katsomossa.
Lavasteiden, tanssijoiden ja tunnusmusiikin ihastelu vei mukanaan. Hienoa katsottavaa.
Näytös ei ollut tylsä, vaikka olin nukahtaa Ruotsin matkan kohdalla =)
Liian vähäiset unet olivat tehdä tepposet.
Mukavaa viikonloppua teille lukijoille, minä suuntaan auton nokan jälleen töitä kohti.

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Kesäsukat

 Osallistuin muutaman vuosi sitten Sukkasatoon kartuttaen satoa laareihin. Nyt sivustaseuraajana ei ole liiemmin innostanut neuloa sukkiakaan, mikä lie härö tullut, kun kuitenkin sukkia valmistuu? Ei suuria määriä, hissukseen kahdet parit.
 Oikeastaan syy on se, että kasasin kesällä näköetäisyydelleni osan langoistani, jotka eivät ole puhutelleet minua pitkään aikaan. Väsytystaistelu, tehdäkö vai luovuttaa? Teen.
Näissä langoissa ei ole mitään mielenkiintoa, kirjavuutta kylläkin, joten miksi uhrata aikaa sen enempiin näppäryyksiin, kun perusjutuilla saa nopeasti valmista.
 Lanka on Rellanan Flotte Socke, Baumwolle colori. Kerässä on 50 g, n. 200 m lankaa.
Langan koostumus on 75 % pv, 25 % pa. Aika ikävää joustamatonta lankaa neuloa. Neliskanttisilla 2, 25 mm puikoilla sai siedettävää pintaa.
 Tummempi sukkapari on vielä pingottamatta, silmukoiden suoristus pitänee tehdä vielä iltapuhteina, eli sukkabloggereille töitä.
 Sain Tallinnan tuliaisena kerän sukkalankaa, kiitos ihanaiset!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Joulun tunnelmaa

Että mua jouluttaa. Hieno sana, eikö?
Moneen vuoteen ei ole liiemmin syksy tuntunut näin hyvältä, kuin tänä vuonna. Eli minun puolestani ei tarvinne ohittaa joulua. Odotan. 
Kävin kaupassa hypistelemässä jo ensimmäiset joulukoristeetkin ja taisin ostaakin jo yhden...hyvissä ajoin liikkeellä.
Joulun odotus ja tuntu alkoi jo hyvissä ajoin ennen ensimmäisten lumihiutaleiden putoamista. Enkä minä ole meillä ainoa joka sitä odottaa. Nuorimmainen ilmaisi asian ääneen viikoa ennen minua.
Odotamme.
Silloin ainakin olemme kaikki hetken koolla ja se tunne tuntuu jo nyt niin hyvältä.
Uusimpien, juuri julkaistuiden kirjojen myötä joulun odottaminen voi hiukan helpottaa, vaikka tuskin näistä(kään) ehdin mitään tekemään, mutta selaan aikani kuluksi suurella mielenkiinnolla ja kannan muutkin jouluiset kirjani käden ulottuville. 
Kymmenen minuutin aamupalalla, joista aikaisimmat alkavat jo ennen neljää, ehdin aina muutaman sivun fiilistelemään ja taas jaksaa siirtää jalkaa toisensa eteen.
Muutamaan kertaan olen hyödyntänyt alemyyntejä ja ostanut jouluisia kortteilutarvikkeita varastooni. Pientä kotrollia kyllä tarvittaisiin, ettei mopo karkaa taas käsistä. Tulette kuitenkin saamaan valmiiksi painetut joulukortit, ostovalmiit, omakätisesti kirjoitetut  =)
Kävin taas aikaiseen aamulla kasvarilla salaattia pakkaamassa. Kerrospukeutuminen on aloitettu, monta suojaavaa vaatekertaa lämmittää mukavasti kipakassa pakkasessa. 
Siitä huolimatta en ole välttynyt lentsulta, joka taas paheni entisestään. Kotiin päästyäni otin pari pahaa lääkettä käyttöön tautia taltuttamaan, sekä lämmintä teetä.
Nautitaan kauniista sunnuntaista, nessujen kera tai ilman.
Mielummin ilman nessuja, 



lauantai 19. lokakuuta 2013

Leimoja?


En olekaan moneen vuoteen keräillyt ostoksistani leimoja, mutta näihin petivaateisiin ihastuin heti ne nähtyäni. Piankos tämän kokoinen perhe täyttää ruokaostoksilla käydessään leimarivinsä täyteen ja siten saatoin hyödyntää ostoetuni mieluisaan settiin. Tosin ilman aluslakanaa, niitä löytyy kotona jo entuudestaan.
Vielä jäi yksi setti mieltä kaihertamaan, jonka mielelläni lunastaisin. 
 Joskus olen ahkerastikin keräillyt eri kaupparyhmien kassoilta ostoleimoja, joilla on voinut hyödyntää tuon - 50 % ostoedun.
Suurin, 22 setin, astiasto on Millenium, joka ei suurella kauneudellaan häikäise, mutta on ollut oiva lisä kotona pidettyjen juhlien tarjoilussa. Helppohoitoinen, hillitty sävyltään oleva astiasto sopii ympärivuotiseen käyttöömme.
 Kalleimmat ostokseni ovat olleet Aalto - maljakot, jotka nekin ostin leimakeräilyni tuloksena, jokaiselle lapsellemme iso, sekä pieni maljakko omaan kotiinsa vietäväksi. Jäljelle on jäänyt tämä vihreä setti nuorimmaista varten. Molemmat vanhemmat mukelot halusivat turkoosin setin.
Näihinhän ei tarvita mitään keräilyleimoja, ostan silloin tällöin tätä Pip- sarjaa käydessäni kaupungissa. Viimeisin mukipari on punainen pystyraidallinen.
 Enkä jostain syystä voi kiertää peltirasioidenkaan ohi. Näitä ostan vain nähdessäni eri värisen purkin.
 Voihan Vitalis....

 
Ihanaa viikonloppua juuri sinulle,

perjantai 18. lokakuuta 2013

Yhtään innostunut

 Tähän aikaan tai oikeastaan vähään aikaan, ei ole yhtään kiinnostanut minkäälaiset pihatyöt. Liiemmin ollut sitä aikaakaan asiaan paneutua. Silti tai siitä huolimatta - ensi kesä jo mielessä siintävi - haki miäs toissailtana kasvarilta kaikki pelakuut pois.
- Mihin ne laitetaan? Pesuhuoneeseen?
- Joo, vie sinne.
Eilen aamusta kävin kurkkaamassa kuinka kukat olivat pärjänneet monen tosi kylmän pakkasyön jälkeen. 
Ei pesuhuoneessa!
Ei kodinhoitohuoneessa!
Missä ne on?
Aa, saunassa. Lämmittelemässä lauteiden täydeltä.
Minun ihanat, suuret Mårbackan pelakuut tursusivat ihan ovelle asti. 
Pienemmät ja kompaktit tämän kesän pelakuut ovatkin hiukan piilossa näiden kanssa.
Nyt nämä täytyisi saada sopimaan pirtille talvehtimaan. Täytyy karsia oksia ja kukintoja, jotta ensi keväänä kukat olisivat taas hyvässä iskussa uutta kesää vastaanottamassa.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Kultaisen keltaiset

 Ilman lupaa toisen maalta tai metsästä EI SAA kerätä:
- Hakkuutähteitä.
- Oksia ei saa ottaa tuulen kaatamasta tuoreesta rungosta eikä elävästä puusta tai pensaasta.
 - Sammalta eikä jäkälää.
- Puiden lehtiä eikä neulasia.
 Toisen maalta ja metsästä SAA kerätä:
- Maahan pudonneita kuivia risuja ja käpyjä.
 Että silleen. 

Mepä teimme sitten tänään suurta syntiä, hyi minua ja miästäni, kun kävimme noukkimassa erään suuren yhteisön maa-alueelta kassillisen valikoituja vaahteranlehtiä iltapuhteitani varten.
 Omat vaahterat olivat jo pudottaneet kaikki lehtensä, eikä näin ollen näistä ruskettuneista rutikuivista lehdistä saanut kaunista kukkaa sitten millään. 
Nypersin seitsemän pientä kimppua, joissa jokaisessa on kolme kukintoa. Asettelen kimput työpaikkani ruokasaliin antamaan pienen väripilkahduksen.
Jos innostuit itsekin näpertelemään ruusuja, kurkkaa kuvitettu ohje esim. täältä.
 Yksi kukkakimppu asettui kuvattavaksi uusimpaan kirppislöytööni, turkoosiin peltipurkkiin.
 Alkutekstin jokamiehen oikeudet löysin tästä hiljattain ilmestyneestä Puutarhurin syksy ja talvi - kirjasta.

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Ilona tivolissa

 Näinhän ne langat kohtaa, kun hetken niitä siirtelee paikasta toiseen. 
Toisistaan tietämättömät langat Ilona ja Tivoli, Novitalaisia molemmat, tuskin tapasivat toisiaan edes lankatehtaassa, mutta telkkuhuoneessamme kylläkin. 
Tänään on muuten Ilonan nimipäivä, onnea!
Näistä kahdesta, melko saman vahvuisista langoista, virkkasin Bavaria peiton. Ei tilausta, ei tarvetta, mutta aika kauppaa tavaran. Näin uskon.
Koko 0, 80 x 0, 80 m
Langankulutus 0, 440 kg
Koukku 4, 5 mm
 Kesällä virkkasin kaksi samanlaista peittoa, joista toinen odottaa edelleen valmiiden töiden laukussani.
Hyvä olla jotain joskus valmiina, on sitten antaa kun on aika.
Heikun keikun Juva ja siellä Anja, kiitos terkuista!

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

36

 Ostin pitkästä aikaa itselleni kengät. Vaatimuksenani oli kunnollinen pinnoitus, hyvät ajourat ja miellyttävä muotoilu.
Mitä saa siroon 36 sopimaan? Monenlaista. Mallia ja mittaa, väriä ja materiaalia. Mutta  näissä oli sitä jotakin, jotain mikä ei muistuta jatkuvassa käytössäni olevaa kenkämallia. Nimittäin aamulla, kun lähden kasvarille, laitan jalkaani mustat turvakengät ja muutaman tunnin kuluttua siirryn saman jalkineen vaaleampaan versukseen, kun aloitan työni köksällä.

Tyttären kanssa käyty fasekeskustelu oli lähinnä hupaisa, kun kerroin ostaneeni uudet saapikkaat.
Hän kertoi myös tarvitsevansa uudet kengät, jopa ihan kahdet!
Tiedän kyllä hyvinkin tyttären mieltymyksen kenkiin, mummun tyttö. Arvatkaapa, kuinka monta paria tytön piskuisessa eteisessä tällä hetkellä majoittuu?
26
Ja vain yksi käyttäjä. Toki tiedän, että suositus on, että samana päivänä ei käyttäisi yksiä kenkiä koko päivää, mutta tuolla pari määrällä kiertoväli on melkein kaksi viikkoa, jotta kaikkia käyttäisi edes kerran.
Neiti.
Samainen neiti muisti äippää, kun halvalla sai. Tässä pinossa on neljä ihanaa, kahta eri kokoa olevaa  puulaatikkoa, joita ensinnä ajattelin käyttää pirtillä tavaroiden säilytykseen. Hetken mietittyäni taidankin ottaa nämä käyttööni vasta ensi keväänä, kun uusi kasvukausi alkaa omalla kasvarillani. 
Näihin laatikoihin saa tehtyä ihanat kukkaistutukset.
Olemme hääränneet miähen kanssa pihatöissä jonkin verran myös yhdessä, saaden jotain aikaiseksikin.  Kasvihuone on siivottu talvea odottamaan. Vain pelakuut odottavat siirtoa pirtin lämpöön. 
Huvimajalta on kannettu kaikki tekstiilit pesun kautta talvisäilöön, samaten luhdilta. 
Seuraavaksi on puiden ja pensaiden verkkosuojaus ja auramerkkien asennus. Eikä mene kauaa, kun kuistille sytytetään jouluvalot lyhtyihin, jotka palavat yhtämittaisesti aina tammikuun puolelle asti. 
Aina jossain välissä ennätän neulomaan. Lanka on Novitan ja puikot 3, 5 mm.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Pikkuista ja pinkkiä

 Ehdin eilen pikaisesti shoppailemaan hyvän asian puolesta. Roosa nauha - kampanja on näkyvästi mukana myös Taito - keskuksissa, joista lähin meitä on Tampereella. 
Netti, tämä kaiken tietävä ja innostava keskus, informoi monissa eri blogeissa näistä hyväätekevistä sukkalangoista, joista jokaisesta 100 g lankakerästä lahjoitetaan 0, 80 € Syöpäsäätiön Roosa nauha - rahastoon.
Kolmen lankavyyhdin lisäksi ostin ihanan sukkaohjekuvaston, jossa on 22 sukan mallia. 
Eilinenhän oli pukedu pinkkiin - päivä. Työasuni ei salli pinkkiä, mutta illalla pitkän, lähes 10 h työpäivän päätteeksi vedin jalkaani ihanat pinkit villasukat ja nukahdin. 
Kävin myös pitkästä aikaa Nukkelassa, joka on siinä samassa korttelissa. Pientä ja ihanaa, hintavaakin ja kuitenkin oli taas saatava jotain pussin täytteeksi. 
Ihastuin heti tähän teekannuun. Hassun teekeittäjän hassut teekutsut.
 Kolme pientä lankarullaa, sekä saman verran pieniä tyhjiä pulloja irtokorkkeineen.
 Seinähyllyjä, joihin saisi kivat köynnöskukat tai mahtimiehen patsaita, tai ihan mitä vaan.
 Suurin hankita oli kerrossänky, joka pitsisenä oli niin valloittava, että pakko oli raahata kassan kautta ulos.

Tänään(kin) olin töissä, mutta siitä harvinainen lauantai, että on ihan uppo-outoa tulla töistä kotiin ajoissa ja miettiä mihin sitä alkaisi, kun on koko ilta vapaata.
Mitään suurempaa en ala suunnittelemaan, kun huomennakin menen duuniin. Edellisestä viikkovapaastani alkaa olla jo aika monta päivää...
Ihanaa lauantai-iltaa teille kaikille,