lauantai 11. maaliskuuta 2017

Emalointi

Viikonlopun vapaille olin varannut itselleni paikan Sastamala Opiston Värikkäitä emalikoruja kurssille. Sain innostettua mukaani opiskelukaverin, jonka kanssa teimme noin neljä tuntia erilaisia koruja omaan käyttöömme.
Vasemmalla puolella olevat on minun, tai osa niistä, oikealla kaverini. Sydämestä poikki ja sekin on kaverin.
Ai mitäkö tykkäsin? No kyllä tykkäsin. Koskaan aiemmin en ole päässyt kokeilemaankaan tekniikkaa, jonka vuoksi ei ollut käsitystä mitä me mennään tekemään.
Korupohjien ja värien valinta on tehtävässä lyhyessä ajassa, jos mieli saada valmistakin. Opettaja, Taina Nurmi, hoiti uunitukset ja työt saatiin mukaamme lähteissämme.
Suosittelen kokeilemaan, jos pohditte mitä minä tekisin.




2 kommenttia:

intsu kirjoitti...

Juu,voi tuota emalointia. Kerran olen muutaman emalikorun tehnyt ja itse uuninkin hoitanut. Mutta,mutta ei ollut minun juttuni. Kyllähän niistä ihan ok tuli,mutta tekniikasta en yhtään tykkää.

Saija kirjoitti...

Emalointia on tullut kokeiltua, samoin kuin tuota edellisen postauksen makramea. Ihan kivaa puuhaa oli molemmat, vaikka ne jäivätkin vain kokeiluun. Hienot korut teit kurssilla!